Energiatehokas omakotitalo säästää rahaa

Tyypillinen suomalainen pientalo kuluttaa energiaa tilojen ja käyttöveden lämmitykseen n. 21000 kW, joka esimerkiksi nykyisillä sähkön hinnoilla laskettuna merkitsee yli 1700 euron sähkölaskua vuositasolla edullisempaa yösähköä hyödyntäville asiakkaillekin.

Mikäli rakentaja panostaa energiatehokkuuden lisäämiseen vajaat  5 prosenttia peruspakettia enemmän, muodostuvat säästöt talon elinkaaren aikana huomattaviksi. Voidaan jopa puhua sadoista tuhansista euroista. Takaisinmaksuaika investoinnille muodostuu kohtuulliseksi ja talon jälleenmyyntiarvoa hyvä energialuokka lisää tuntuvasti.

Laskelma perustuu arvioon sähkön reaalihinnan noususta tulevinakin vuosina n. 1-2 % vuodessa.

Rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen on edullisinta suunnitteluvaiheessa. Yhtälö on varsin yksinkertainen:

Hyvä suunnittelu, ulkovaipan eristyksen lisääminen, järkevät ikkuna- ja ovivalinnat sekä oikeat talotekniikkavalinnat takaavat omistajan tyytyväisyyden myös tulevina vuosina energialaskun tipahtaessa postilaatikkoon.

Ympäristöministeriön mukaan  arviolta puolet Suomen asuntokannasta vuonna 2050 on rakennettu vuoden 2010 jälkeen. Siksi myös uudisrakentamisessa tehtävillä päätöksillä on merkitystä.

Rakennuttajat sekä talotehtaat ovat reagoineet ilmastonmuutokseen ripeästi. Jo tällä hetkellä talopakettien valmistajat näkevät tuotteidensa määräyksiä paremman energiatehokkuuden parantavan asemiaan kilpailun kiristyessä.

Ostoenergian vaihtoehdot

Hankintahinnaltaan ja asennuskustannuksiltaan edullisesta suorasta tai varaavasta sähköstä siirrytään vauhdilla  mm. maalämpöön, poistoilmalämpöpumput yleistyvät ja pellettilämmityskin lisää suosiotaan siellä, missä kaukolämpöön liittyminen ei ole mahdollista.

Takavuosina suositun öljyn osuus on sen sijaan romahtanut marginaaliseksi. Aurinkoenergian osuus on myös marginaalinen, mutta käynnissä oleva mittava kehitystyö ja markkinoiden kasvu maailmalla tuonevat aurinkoenergian hyödyntämisen edullisemmaksi lähivuosien aikana.

Kaikesta huolimatta sähkö on edelleen suosituin lämmönlähde pientaloissa, mutta sen osuus on laskenut alle 50 prosenttiin. Sähkölämmitystä valittaessa kannattaa muistaa, että siirtyminen muihin energiamuotoihin on vaikeaa jälkeenpäin. Kun rakennus suunnitellaan ja toteutetaan energiaa mahdollisimman vähän kuluttavaksi, on sähkölämmityskin usein varteenotettava vaihtoehto.

Pienimmillään lämmitysenergian tarve on passiivitaloissa, joissa vaipan ilmatiiviyteen, eristepaksuuksiin,  ikkunoiden ja ovien pieniin lämmönläpäisykertoimiin sekä hyötysuhteeltaan korkeaan koneellisen ilmanvaihdon lämmön talteenottoon on kiinnitetty aivan erityistä huomiota. Passiivitalossa terminen viihtyvyys on erinomainen pari astetta normaalia viileämmissäkin lämpötiloissa, sillä sisäpintojen pintalämpötilat ovat korkeampia tavalliseen rakennukseen verrattuna.

»Rakentajan tarkistuslistan löydät tästä linkistä.